![Kelohirsinen rajakenraalin maja Parppeinvaaralla](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsirajakenraalinmaja70pano_366.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Rajakenraalin maja
Parppeinvaaran, ja samalla koko Ilomantsin matkailun yksi kirkkaimmista helmistä on Rajakenraalin maja. Kelohirsinen rakennus toimi kenraalimajuri Erkki Raappanan asuin- ja komentokämppänä.
![Tervaruukin alueen muistomerkki](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsitervaruukki5_539.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Tervaruukki
Tervaruukin alueelta lähti 24. Rajakomppania jatkosotaan kesällä 1941, jonka muistoksi alueelle on pystytetty panssariestekivi asiasta kertovine laattoineen.
![Taivallammen maastoa ja muistolaatta kivessä](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Ftaivallampio2p1umr4_158.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Taivallampi
Talvisodan taistelupaikka, jossa tuhottiin rintamalinjan ylittänyt vihollispataljoona. Taivallammen taisteluun osallistui yleisimmän arvion mukaan noin 600 puna-armeijan taistelijaa.
![Petkeljärvellä sijaitseva kunnostettu juoksuhauta](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fpetkeljrvion6wfuhe_200.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Petkeljärvi
Petkeljärven kansallispuisto on kirkkaiden vesistöjen pirstaloima, maastoltaan monimuotoinen alue, jolla on vahva liittymäkohta Ilomantsin talvisodan historiaan.
![Oinassalmi, muistomerkki ennallistetussa maastossa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsioinassalmi1_540.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
![Möhkönraitti, kesäinen tie ja punainen tupa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fmhknraittibgkhruq_132.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Möhkönraitti
Lähes alkuperäisessä asussaan oleva tieosuus, joka oli merkitty jo ennen talvisotaa julkaistuun puna-armeijan marssioppaaseen.
![Möhkön vanhan ruukkikylän päärakennus Pytinki](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsimhknruukkimuseo10_241.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
![Öykkösenvaaran maasto taistelu- ja linnoispaikka](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fykksenvaaranyleistilaes2wzdlq_135.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Öykkösenvaara
Kesän 1944 taistelupaikka, jossa vihollinen pysäytettiin. Öykkösenvaara valikoitui linnoituspaikaksi puolustukselle edullisten maasto-olosuhteiden perusteella.
![Rajalle johtava tie rajavyöhykekyltteineen](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsikuolismaa3_277.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Kuolismaan hyökkäystie
Kuolismaalle johtavaa tietä myöten, puomin takana näkyvän kumpareen yli vyöryi JR 436:n ja JR 659:n 12000 sotilasta ja 1470 hevosta kohti Möhköä.
![Suojoen sillankaide](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsuojokihwupm3ga_164.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Suojoki
Suojoen sillan maasto sijaitsee paikassa, jossa päästään lähelle heinä-elokuun vaihteessa 1944 alkaneiden taisteluiden ennakkoon suunniteltuja, alkuvaiheen ratkaisupaikkoja.
![Utrion taistelualueen muistomerkki](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Futrio3wv48jqu_142.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Utrio
Syyskesän 1944 taisteluiden alkuvaihetta ajatellen Utrio lähiseutuineen oli keskeisessä asemassa. Utrio sijaitsee lähellä Ilajanjärveä, sen kaakkoispään länsipuolella.
![Ukkolan kansakoulu ja ympäröivää metsämaastoa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fukkolanvaaraoe_zlbo0_151.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Ukkolanvaara
Ukkolanvaaran kansakoulun maasto joutui puna-armeijan hallintaan heti talvisodan ensimmäisinä päivinä joulukuun 1939 alussa. Puna-armeija otti kansakoulun haavoittuneiden sotilaidensa hoitopaikaksi.
![Ilajanjoen muistomerkkialue](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Filajanjokiwohaiw_213.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Ilajanjoki
Puna-armeijan hyökkäyksen pysäytyspaikka heinäkussa 1944. Ilajanjoki on ainoa paikka Suomen rajojen sisäpuolella, jossa panssarikauhua on käytetty taistelutilanteessa, vieläpä tuloksellisesti.
![Muistomerkki ja kaksi sotasaalishaupitsia.](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fpalovaaragtqmwo3g_179.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Palovaaran muistomerkkialue
Ilomantsin taisteluihin osallistuneiden joukkojen muistomerkkialue. Kohteessa on opastustaulu ja Ilomantsin sotatoimiin osallistuneiden joukkoyksiköiden muistolaattoja sekä kaksi sotasaalishaupitsia.
![Hovattalan kallioon kiinnitetty muistolaatta](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fhovattalankallio9nyok6yu_128.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Hovattalan kallio
Hovattalanvaaran pystysuoraan kallioseinämään on kiinnitetty muistolaatta, jossa kerrotaan HRR:n taistelleen Hattuvaarassa heinäkuussa 1944.
![Taistelijan talo ja etualalla tykki](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Ftaistelijantalo8ybkyda8_153.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Taistelijan talo
Taistelijan Talo rakennettiin Hattuvaaraan sotiemme veteraanien työn kunnioittamiseksi ja heidän muistonsa vaalimiseksi vuonna 1988.
![Hattuvaaran tsasouna, pieni ortodoksinen rukoushuone](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsihattuvaarantsasouna12_217.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Hattuvaaran tsasouna
RjP 3:n tähystyspaikka 1944. Hattuvaaran ortodoksikylä sai oman tsasounansa, rukoushuoneen tai kyläkappelin, jo kauan sitten.
![Makkolan museotilan päärakennus](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fmakkolanmuseotilad76pr15o_146.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Makkolan museotila
Makkolan vanha maatila on ollut aikanaan yksi Hattuvaaran vauraimmista, josta löytyi sodan aikana majoituspaikka myös Lauri Törnille ja Mauno Koivistolle.
![Muistolaatta kivessä ja taustalla tykki](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsikrenvaarayvarldkw_183.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Sikrenvaara - Kiukoinen
Sikrenvaaran ja Kiukoisten kaksoistaistelu oli lyhytkestoinen, ja suomalaisittain onnistunut. Alueella käytiin aamuvarhaisella 30.7.1944 Hattuvaaran taistelu.
![Polvikosken silta ja vuolaasti virtaavaa vettä](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsipolvikoski3_329.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Polvikoski
Vetäytyvän vihollisen viivytyspaikka heinäkuun lopussa 1944. Suomalaisjoukot saavuttivat Polvikosken siltamaaston jo aamulla, vain viisi tuntia kestäneen takaa-ajon jälkeen.
![](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fitpistepitvdhvc_461.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Itäpiste
Suomen ja samalla koko manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomantsin Virmajärvellä, 68 kilometriä idempänä kuin Pietarin keskusta.
![Lehtovaaran kylä- ja metsämaisemaa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Flehtovaaratd4gtwyg_167.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Lehtovaara
Kun puna-armeijan 155.D ylitti Ilomantsissa valtakunnanrajan aamulla 30.11.1939, niin yksi divisioonan kolmesta rykmentistä suuntasi hyökkäyksensä Lehtovaaran kautta kohti kirkonkylää.
![Parissavaaran kaivetun kaupungin maastoa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fparissavaarahqmdlxls_207.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Parissavaara
Puna-armeijan talvisodan majoitusalue, kopai gorod, kaivettu kaupunki. Alueelta on löydetty 290 majoitusmonttua, joiden koko vaihtelee suuresti, pienimpien ollessa tilavuudeltaan vain reilun kuution luokkaa.
![Käenkosken vanha kansakoulu ympäristöinenn](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fkenkoskisdicsm1c_216_cropped_276.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Käenkoski
Talvisodan kenttävartio sijoitettiin joulukuussa Käenkoskelle, 20 km:n päähän Kallioniemestä pohjoiseen.
![Kallioniemi ympäröivine vesialueineen](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsotatieilomantsikallioniemi9_284.jpg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Kallioniemi
Puna-armeijan pysäytyspaikka Ilomantsin pohjoisella rintamaosalla talvisodassa. Kesän 1944 marssi- ja huoltoliikenteen pullonkaula.
![Pikkupappila ja pihaan johtava puiden kehytämä tie](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fpikkupappilaouj7lzuq_195.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Pikkupappila
Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan kappalaisen käyttöön vuonna 1795 rakennettu asuin- ja virkatalo Pikkupappila otettiin sotilaalliseen käyttöön heinäkuussa 1944.
![Isopappila ja vesitorni Pappilanvaaran laella](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fpikkupappila1zc5cgnm_199.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Isopappila
Isopappila on Ilomantsin ev.lut. seurakunnan kirkkoherran entinen asuin- ja virkatalo, jossa toimi ilmavalvonta-asema talvi- ja jatkosodan aikana. Heinäkuussa 1941 esimiehenä toimi kirjailija, luutnantti Olavi Paavolainen.
![Ilomantsin keskustan sankarihautasumaa](https://sotatie.fi/img/img.php?src=https%3A%2F%2Fsotatie.fi%2Fdataflow%2Fsotatie%2Ffiles%2Fmedia%2Fsankarihaudatmqv_73ae_210.jpeg&w=1370&h=700&zc=1&q=80');)
Ilomantsin sankarihautausmaat
Ilomantsissa on kaksi sankarihautausmaata, kirkonkylällä ja Kivilahdessa. Ilomantsin pääsankarihautausmaassa lepää 20 vapaussodassa, sekä 390 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.