Ilomantsin sankarihautausmaat

Ilomantsin pääsankarihautausmaa.

Kirkonkylän sankarihautausmaa

Kirkonkylän sankarihautausmaan perusti Ilomantsin Suojeluskunta vuonna 1919. Alueelle on haudattu 20 vapaussodassa kaatunutta, joiden nimet on hakattu sankariristin vierellä sijaitsevan sankaripatsaan jalustaan. Patsaan on suunnitellut tunnettu kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala. Sankarihautausmaa otettiin uudestaan käyttöön talvisodan alussa syksyllä 1939. Talvi- ja jatkosodan uhrien viimeisen leposijan muistoksi alueella on 390 kiveä, joista yhdessä ei ole mitään tekstiä, ja kolmessa lukee tuntematon.

Muistomerkeistä kolmas on ortodoksinen risti, koska huomattava osa Ilomantsin väestöstä, myös sodissa kaatuneista, on kuulunut ja edelleen kuuluu kyseiseen kirkkokuntaan.

Sankarihautausmaan paikaksi valikoitui jo yli 100 vuotta aikaisemmin siunattu maa, sillä samalla kohdalla sijaitsi vuodesta 1798 alkaen Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkko. Nykyinen, vuonna 1892 valmistunut Suomen suurin ortodoksinen puukirkko sijaitsee 450 metrin päässä sankarihautausmaan pohjoispuolella. Kirkko on pyhitetty pyhälle profeetta Elialle. 1790-luvulla rakennettu Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko on 300 metrin päässä sankarihautausmaan eteläpuolella.

Tätä pyhättöä kutsutaan ”Sadan enkelin kirkoksi”. Nimi tulee kirkon sisätiloihin maalattujen enkeliaiheisten maalausten määrästä.

Kirkoilla oli suuri merkitys sotiin valmistauduttaessa, niiden aikana ja niiden jälkeen. Kirkollisissa tilaisuuksissa rukoltiin sotajoukkojen, läheisten ja kotiseutujen puolesta, suoritettiin sankarivainajien ja evakkojen siunauksia, sekä valettiin uskoa sodan jälkeiseen tulevaisuuteen.

Kivilahden sankarihautausmaahan haudatut 29 sodan uhria ovat kaatuneet jatkosodassa, vaikka sankariristin vierellä olevan punagraniittiseen muistopaateen on hakattu vuodet 1939-1944.

Ilomantsin sankarihautausmaat

Ilomantsin pääsankarihautausmaassa lepää 20 vapaussodassa, sekä 390 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta. Kivilahden kylässä on toinen sankarihautausmaa, jossa on 29 jatkosodassa kaatuneen hautaa.