Parppeinvaaran, ja samalla koko Ilomantsin matkailun yksi kirkkaimmista helmistä on Rajakenraalin maja. Kelohirsinen rakennus toimi kenraalimajuri Erkki Raappanan asuin- ja komentokämppänä.

Tervaruukin alueelta lähti 24. Rajakomppania jatkosotaan kesällä 1941, jonka muistoksi alueelle on pystytetty panssariestekivi asiasta kertovine laattoineen.

Talvisodan taistelupaikka, jossa tuhottiin rintamalinjan ylittänyt vihollispataljoona. Taivallammen taisteluun osallistui yleisimmän arvion mukaan noin 600 puna-armeijan taistelijaa.
 

Petkeljärven kansallispuisto on kirkkaiden vesistöjen pirstaloima, maastoltaan monimuotoinen alue, jolla on vahva liittymäkohta Ilomantsin talvisodan historiaan.

Talvisodan taistelupaikka, jossa vihollisen pääjoukon eteneminen pysäytettiin.

Lähes alkuperäisessä asussaan oleva tieosuus, joka oli merkitty jo ennen talvisotaa julkaistuun puna-armeijan marssioppaaseen.

Talvisodan taistelupaikka ja kesän 1944 taisteluiden huoltoreitti.

Kesän 1944 taistelupaikka, jossa vihollinen pysäytettiin. Öykkösenvaara valikoitui linnoituspaikaksi puolustukselle edullisten maasto-olosuhteiden perusteella.

Kuolismaalle johtavaa tietä myöten, puomin takana näkyvän kumpareen yli vyöryi JR 436:n ja JR 659:n 12000 sotilasta ja 1470 hevosta kohti Möhköä.

Suojoen sillan maasto sijaitsee paikassa, jossa päästään lähelle heinä-elokuun vaihteessa 1944 alkaneiden taisteluiden ennakkoon suunniteltuja, alkuvaiheen ratkaisupaikkoja.

Syyskesän 1944 taisteluiden alkuvaihetta ajatellen Utrio lähiseutuineen oli keskeisessä asemassa. Utrio sijaitsee lähellä Ilajanjärveä, sen kaakkoispään länsipuolella.

Ukkolanvaaran kansakoulun maasto joutui puna-armeijan hallintaan heti talvisodan ensimmäisinä päivinä joulukuun 1939 alussa. Puna-armeija otti kansakoulun haavoittuneiden sotilaidensa hoitopaikaksi.

Puna-armeijan hyökkäyksen pysäytyspaikka heinäkussa 1944. Ilajanjoki on ainoa paikka Suomen rajojen sisäpuolella, jossa panssarikauhua on käytetty taistelutilanteessa, vieläpä tuloksellisesti.

Ilomantsin taisteluihin osallistuneiden joukkojen muistomerkkialue. Kohteessa on opastustaulu ja Ilomantsin sotatoimiin osallistuneiden joukkoyksiköiden muistolaattoja sekä kaksi sotasaalishaupitsia.

Hovattalanvaaran pystysuoraan kallioseinämään on kiinnitetty muistolaatta, jossa kerrotaan HRR:n taistelleen Hattuvaarassa heinäkuussa 1944.

Taistelijan Talo rakennettiin Hattuvaaraan sotiemme veteraanien työn kunnioittamiseksi ja heidän muistonsa vaalimiseksi vuonna 1988.

RjP 3:n tähystyspaikka 1944. Hattuvaaran ortodoksikylä sai oman tsasounansa, rukoushuoneen tai kyläkappelin, jo kauan sitten.

Makkolan vanha maatila on ollut aikanaan yksi Hattuvaaran vauraimmista, josta löytyi sodan aikana majoituspaikka myös Lauri Törnille ja Mauno Koivistolle.

Sikrenvaaran ja Kiukoisten kaksoistaistelu oli lyhytkestoinen, ja suomalaisittain onnistunut. Alueella käytiin aamuvarhaisella 30.7.1944 Hattuvaaran taistelu.

Vetäytyvän vihollisen viivytyspaikka heinäkuun lopussa 1944. Suomalaisjoukot saavuttivat Polvikosken siltamaaston jo aamulla, vain viisi tuntia kestäneen takaa-ajon jälkeen.

Suomen ja samalla koko manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomantsin Virmajärvellä, 68 kilometriä idempänä kuin Pietarin keskusta.

Kun puna-armeijan 155.D ylitti Ilomantsissa valtakunnanrajan aamulla 30.11.1939, niin yksi divisioonan kolmesta rykmentistä suuntasi hyökkäyksensä Lehtovaaran kautta kohti kirkonkylää.

Puna-armeijan talvisodan majoitusalue, kopai gorod, kaivettu kaupunki. Alueelta on löydetty 290 majoitusmonttua, joiden koko vaihtelee suuresti, pienimpien ollessa tilavuudeltaan vain reilun kuution luokkaa.

Talvisodan kenttävartio sijoitettiin joulukuussa Käenkoskelle, 20 km:n päähän Kallioniemestä pohjoiseen.

Puna-armeijan pysäytyspaikka Ilomantsin pohjoisella rintamaosalla talvisodassa. Kesän 1944 marssi- ja huoltoliikenteen pullonkaula.

Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan kappalaisen käyttöön vuonna 1795 rakennettu asuin- ja virkatalo Pikkupappila otettiin sotilaalliseen käyttöön heinäkuussa 1944.

Isopappila on Ilomantsin ev.lut.  seurakunnan kirkkoherran entinen asuin- ja virkatalo, jossa toimi ilmavalvonta-asema talvi- ja jatkosodan aikana. Heinäkuussa 1941 esimiehenä toimi kirjailija, luutnantti Olavi Paavolainen.

Ilomantsissa on kaksi sankarihautausmaata, kirkonkylällä ja Kivilahdessa. Ilomantsin pääsankarihautausmaassa lepää 20 vapaussodassa, sekä 390 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.