Möhkön raitti

Möhkön kylän kahteen osaan jakavan Koitajoen koillispuolen rakennuskanta poltettiin lähes kokonaan talvisodan ensimmäisten päivien aikana joulukuun alussa 1939. Hyökkääjälle viivyttäviä vastaiskuja antavan, Möhköön perääntyvän ErP 11:n joukot vaikeuttivat näin vihollisen majoitus- ja huoltotoimintaa. Alkuperäisestä talvisodan aikaisesta tiestöstä ja rakennuskannasta on säästynyt noin kilometrin pätkä Koitajoen ylittävän sillan lounaispuolella.

Möhkön vanhaa raittia.

Kilometrin pätkä aitoa talvi- ja jatkosodan sotatietä

Nykyisin Möhkönraitti -nimeä kantavan tien varrella olevista rakennuksista huomattava osa on ajalta jo ennen talvisotaa, joten kyse on autenttisesta sotahistoriallisesta kokonaisuudesta. Osoitteessa Möhkönraitti 8 sijaitsevassa talossa, joka tunnettiin alkuperäisten möhköläisten puheessa ”Posti-Martiskaisen” asuinpaikkana, piti Möhkön valtaukseen saakka esikuntaansa ErP 11:n komentaja, majuri Vilho Nikoskelainen.

Moskovassa painettiin vuonna 1939 kaksiosainen teos ”SUOMI – marssiteiden kuvaus”. Marssioppaan, siis Suomen valloittamiseksi laaditun laajan hyökkäysreittien kartoituksen, laati Työläisten ja Talonpoikain Puna-armeijan viides päähallinto. Teokseen tuli merkityksi myös Marssireitti n:o 7, jonka alkuosa käsittelee tietä välillä Liusvaara-Ilomantsi.

Möhkönraitti on parhaiten säilynyt osa kyseistä reittiä.

Seuraavassa suoria, lyhennettyjä lainauksia teoksen suomennetusta versiosta, jotka koskevat Möhkön suunnan talvisodan rintamaa:

Koko reittiosuudella parannettua kylätietä, paikoin ojitettua, pinnaltaan hiekka- ja sorapäällysteinen. Pinta kuluu nopeasti, ja vilkkaan autoliikenteen aikana sitä on korjattava jatkuvasti. Silta Koitajoen yli paikassa, missä joki laskee Nuorajärveen. (Möhkönkosken ylittävä silta Möhkönraitin alkupäässä.) Lossiyhteys Nuorajärven yli. (Oinassalmi, johon silta ehti valmistua ennen talvisotaa elokuussa 1939).

Myös Möhkön ja Oinassalmen välillä on säilynyt alkuperäistä puna-armeijan oppaaseen merkittyä hyökkäystietä. Lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt ja nykyiselle Möhköntielle (n:o 5004) hyvin näkyvä osuus aidosta tiestä sijaitsee Kuuksenvaarassa, vajaan kymmenen kilometrin päässä Oinassalmelta kirkonkylälle päin. Kylän korkeimman kumpareen ylittävä tieosuus tunnetaan nykyisin Ikolanmäentienä. Kartoitetun ja oppaassa kuvatun Marssireitti n:o 7:n alkuosuus Liusvaarasta Kuolismaan kautta Ilomantsiin oli pituudeltaan 80 km. Koko reitin pituus ulottui Jyväskylään saakka, jolloin sille kertyi kokonaismittaa 442 km. Talvisodan sotatoimet pysähtyivät jo Taivallammelle, viisi kilometriä ennen Kuuksenvaaraa, joten puna-armeija kykeni hyödyntämään opastaan tämän tien suunnassa noin 70 km:n verran.