Suojoki

Suojoen silta.

JP 1:n hyökkäyskohta neuvostodivisioonien saumakohtaan 1944

Aluetta voidaan nimittää myös Ilomantsin 1944 taisteluiden keskimmäiseksi rintamaosaksi, kun mittauslinjaksi otetaan nykyinen itäraja. 21.Pr:n vastuualueen Öykkösenvaaraan on Ruukinpohjasta matkaa noin 12 km, ja HRR:n puhdistamaan Lahnajärven-Hullarin välimaastoon pari kilometriä enemmän.

Suomen Ilmavoimat tuki Ryhmä Raappanan taisteluita monella tavalla.

Lähin hävittäjäkenttä sijaitsi vanhassa Värtsilässä, joka jäi lopullisesti Neuvostoliiton puolelle syksyllä 1944. Pommitusilmavoimiemme päätukikohtana koko jatkosodan ajan, ensimmäisiä viikkoja lukuun ottamatta, toimi Onttolan lentokenttä. Suojoelta Värtsilään on matkaa 75 km ja Onttolaan 90 km, joten välimatkat ovat lentokoneiden liikkumisominaisuuksia ajatellen varsin lyhyitä. Tämä mahdollisti tehokkaan, tarvittaessa nopean ilmatoiminnan Ilomantsin taisteluiden kiihkeimmissä vaiheissa.

Ilajanjärven itäpuolella käytiin 9. elokuuta ilmataistelu, jossa viisi Värtsilästä noussutta Messerschmitt -hävittäjää kävi joukkojamme tulittaneiden Iljushin Il-2 Shturmovik -maataistelukoneiden (Shturmovik = rynnäkkö) ja niitä suojaamassa olleiden Kittyhawk -hävittäjien kimppuun.

Selvennetty lainaus 3/HleLv 28:n sotapäiväkirjasta:

9.8.1944, klo 15.15 – 16.20. 5 MT jalkaväen suojaus Vellivaara-Kangasjärvi. Ilmataistelu 5 Il-2:n (Iljushin) ja 5 KH:n (Kittyhawk) kanssa. Kapt. Ala-Panula ampui yhden Il-2:n ja kers. Valpas yhden Il-2:n alas.

Kapteeni Ala-Panulan oma, lyhennetty kuvaus ilmataistelusta:

”Tapasimme viiden koneen KH- ja viiden koneen IL-2 -muodostelman Ilajanjärven itäpuolella. Hävittäjät ottivat korkeutta ja pääsin suoraan ylhäältä syöksymään yhden Il-2:n kimppuun. Ammuin tätä kohti kolme sarjaa ja kone painui suoraan pintaa kohti. Vetäessäni oikealle ylös, näin vasemmalla leimahtavan voimakkaan tulipallon. Oma kone MT-232.”

Ala-Panulan tulituksen kohteeksi joutunut Iljushin putosi Ilajan Longonvaaraan, noin viisi kilometriä Suojoen sillalta luoteeseen. Tuhoutumispaikka sijaitsee Suomen puolella, rajavyöhykkeellä. Valppaan MT-231:llä pudottaman koneen hylkypaikka on itärajan takana Venäjän maaperällä. Nämä ilmavoitot jäivät historiallisiksi, sillä ne ovat viimeiset suomalaishävittäjillä alasammutut viholliskoneet jatkosodassa.

Maailmassa on säilynyt vain yksi Blenheim Mark IV -pommikone, Suomen Ilmavoimamuseolla Tikkakoskella esillä oleva BL-200, ”pitkänokka”. Monesta tiukasta tilanteesta kuin ihmeen kaupalla sodan läpi selvinnyt vaakapommittaja, moneen kertaan korjattuna, osallistui myös Ilomantsin taisteluihin 1944.

Suora, selvennetty lainaus lentopäiväkirjasta, Esikuntalentue/PLeLv 42:

Heinäkuu 1944, 31. päivä, klo 20.00-22.00. Lentoaika 2.00 tuntia. Suurin korkeus 1800 m. Laskujen määrä 1. Kone BL-200. Ohjaajana Maj. Kepsu, tähystäjänä Luutn. Liimatainen, Kk-ampujana Alik. Kippola. Sotalento: Kuolismaa – Luovejoen silta. Kuittaus: Majuri K.Kepsu.

Tässä tehtävässä majuri Kepsun BL-200 toimi johtokoneena 13 pommittajaa käsittävässä osastossa. Pommitushyökkäykseen käytetty kahden tunnin lentoaika selittyy sillä, että PLeLv 42 oli sijoitettuna tuolloin Naarajärvelle, jonne Suojoelta tulee matkaa 240 km. Pommituslentoihin käytetystä ajasta suuri osa kului raskaassa lastissa olleen koneen pommituskorkeuteen nouseminen. ”Kepsun puljan” lisäksi operaatioon osallistui 31. heinäkuuta 25 muuta pommikonetta, joten niiden kokonaismäärä nousi 38 koneeseen. Tehtäväksi määrättiin vihollisjoukkojen häirintä Kuolismaan suunnalla, johon kuului myös Luovejoen sillan tuhoaminen.

Silta oli sitkeähenkinen, sillä ilmasta katsottuna pientä pistemaalia ei saatu täydellisesti tuhotuksi.

Kaksi päivää myöhemmin 21.Pr:n joukot viimeistelivät työn räjäyttämällä. Pommituskohde oli puna-armeijan toiminnan kannalta elintärkeän huoltoreitin kriittinen piste. Nykyisin Venäjälle kuuluva Luovejoen sillan alue sijaitsee Suojoelta on noin 10 kilometriä kaakkoon.

Yhdessä pommitusoperaatioon osallistuneessa Blenheim-koneessa toimi tähystäjänä vänrikki, joka on varmasti koko Suomen kansalle tuttu. Kuvattu pommituslento suoritettiin vänrikin 24-vuotispäivänä. Useimmat eivät häntä ehkä tunnista nimen perusteella, joka oli Reino Tolvanen. Tolvanen näytteli Antti Rokkaa kymmenkunta vuotta sodan jälkeen kuvatussa, Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntematon Sotilas.

Suojoen sillan viereen rakennettu tien levennys on hyvä, erämaan keskellä sijaitseva taukopaikka Ilomantsin sotatieverkostoon tutustujalle. Ruukinpohjantielle menoa ei suositella. Tiellä ja sen ympäristössä ei voi tehdä havaintoja taistelupaikoista ja sodan jäljistä, ja vastaan tulee rajavyöhykkeen takaraja. Vyöhykkeelle meneminen on ehdottomasti kielletty ilman asianmukaista, Rajavartiolaitoksen myöntämää erikoislupaa.

Suojoki

Yksi Ilomantsin 1944 taisteluiden alkuvaiheen merkittävimmistä kohteista. Muutamien kilometrien etäisyydellä on koettu Suomen Ilmavoimien mielenkiintoisia tapahtumia.