Makkolan museotila

Makkolan museotilan pihapiiri.

Lauri Törnin ja Mauno Koiviston majoituspaikka syksyllä 1944

Kylällä nähtiin Ilomantsin talvisodassa menetttyihin itäosiin marssivia kenraalimajuri W. Oinosen komentaman Ryhmä Oinosen sotilaita. Uudet joukot saapuivat Hattuvaaraan heinäkuussa 1944, jolloin kylässä aloitettiin varautuminen puna-armeijan hyökkäystä vastaan. Ensimmäinen kosketus sotatoimiin saatiin Makkolan pihapiiriin näkyvällä alueella jo heinäkuun 29. päivinä, vain muutaman sadan metrin päässä tilalta. RjP 3:n miehet avasivat tulen kohti Hattuvaaran keskustaa pyrkiviä puna-armeijan sotilaita vastaan, jolloin nämä perääntyivät nopeasti Sikrenpuron taakse. Seuraavana yönä kello kahden aikaan puron takana rävähti käyntiin kiihkeä Hattuvaaran taistelu. Elokuussa 1944 luutnantti Lauri Törnin komppania, Osasto Törni, siirrettiin Tolvajärveltä Ilomantsiin kahden viikon ajaksi.

Komppania, joka oli virallisesti Jääk.K/1.D, suoritti tuhoamisiskuja motteja ja harhailevia vihollisia vastaan, sekä otti sotavankeja lähes koko Ilomantsin rintaman leveydellä. Tältä ajanjaksolta laaditut sotapäiväkirjat eivät mainitse Törnin käyneen Hattuvaarassa, sillä heidän toimintansa keskittyi korpimaastoon Neuvostoliittoon johtavien teiden suunnassa.

Sodan päättymisen jälkeen Törni komppanioineen palasi Ilomantsiin.

Komppania aloitti syyskuun 23. päivän aamuna matkansa Tolvajärveltä Korpiselän kirkonkylän kautta kohti Ilomantsia siten, että se saapui Veitsisyrjään klo 9.00. Kylä sijaitsee 20 km:n päässä Ilomantsin kirkonkylältä kaakkoon. Veitsisyrjässä autettiin vuosien ajan työvoimapulasta kärsineitä kyläläisiä maataloustöissä. Komppania jatkoi vastaavissa tehtävissä useilla eri kylillä Ilomantsi-Hattuvaara -tien länsipuolella, kunnes se sotapäiväkirjan mukaan saapui Hattuvaaraan 6. päivä lokakuuta. Tässä vaiheessa kapteeniksi 28. elokuuta ylennetty Törni ja tuleva Tasavallan presidentti Mauno Koivisto majoittuivat Makkolaan. Komppania suoritti rajan vartiointia ja seurasi tilanteen rauhoittumista puolentoista viikon ajan. Valtaosan Hattuvaaran seuduilla viettämästään ajasta Törni ja Koivisto olivat kenttämajoituksessa toiminta-alueellaan. Komppanian sotapäiväkirjaan on merkitty useiden päivien kohdalle rajan takaa kuuluvia ääniä, kuten sarjatuliaseiden ammuntaa.

Osasto Törni jätti Hattuvaaran 16. lokakuuta, josta se siirtyi ensin Mekrijärvelle, ja seuraavana päivänä Kaltimoon. Komppania majoittui 17.10. Vanha-Kaltimon kylälle, muutaman kilometrin päähän rautatieasemasta. Kapteeni Törni ja hänen asealiupseerinsa Arvo Männistö tekivät asekätkön, osaston toisten miesten tietämättä, noin 1500 metrin päähän majapaikastaan. Törnin-Männistön asekätkö -nimeä kantava kätkö nousi julkisuuteen vuonna 1993, jolloin Männistö ilmoitti sen sijainnin viranomaisille.

Vain nämä kaksi miestä tiesivät kätkön olemassa olon, joista Törni oli kadonnut Vietnamin sodassa jo vuonna 1965.

Kätköstä löytyi Mauno Koiviston henkilökohtaisena aseena ollut Degtjarev m/27 -pikakivääri, jonka hän oli saanut sotasaaliina viholliselta. Legendan mukaan Törni teki synkkinä syysöinä kymmenien kilometrien pituisia maastomarsseja pitkin Enon korpia löytääkseen suunnitellulle asekätkölle riittävän suojaisen paikan. Tämä ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, sillä kätkökallio on lähes näköetäisyydellä Törnin komppanian majoitusalueesta.

Makkolasta muodostettiin museotila 2000 -luvun vaihteessa, jolloin esille nousi myös siihen kuuluva merkkimiesten sotahistoria. Perimätieto kertoo, että luonteeltaan rauhallinen Koivisto loikoili mielellään Makkolan kookkaan tuvan penkillä ”fundeeraamassa”. Toisen muistelun mukaan tuvan kattoon olisi osunut konetuliaseesta vahingossa lähtenyt sarja. Aseeksi on esitetty pikakivääriä, jopa konekivääriä, ja sarja olisi lähtenyt aseen perän kopsahtaessa lattiaan.

Nämä versiot tapahtuneesta eivät pitäne paikkaansa, koska aseiden koko ja niiden tekniikka, ainakaan konekiväärin osalta eivät tue muistelua. Loppuunkuluneissa puna-armeijan Degtjarev m/27 -pikakivääreissä tosin on todistettavasti ollut tätä ongelmaa, jolloin ase saattaa ampua lippaansa tyhjäksi sen jälkeen kun liipasinta on käytetty pohjassa kerran.

Jos näin on tapahtunut, niin kyseessä on todennäköisesti ollut massalukkoinen Suomi-konepistooli, jonka valitsimen tulee olla valmiiksi sarjatulta ampuvassa asennossa. Jos lyhyen ja kokoisekseen melko painavan aseen lukko on takana ja lippaassa patruunoita, niin perään kohdistuva, tukin suuntainen voimakas isku lyö helposti raskaan lukon kiinni. Silloin ensimmäisen laukauksen jälkeen ase voi, ainakin teoriassa, tyhjentää täyden lippaansa loppuun saakka. Jos aseessa on 70 patruunaa vetävä rumpulipas, niin se tyhjenee 4,5 sekunnissa. Tämä vaihtoehto vaatii erittäin kuluneen liipasinkoneiston, mutta ykköslaukaus on hyvinkin mahdollinen. Tuvan sisäkatosta ei löydy muistelua tukevia luotien iskemiä.

Makkolassa vaalitaan tilan perinteitä ja rakennuskantaa, sekä pidetään yllä Törnin ja Koiviston muistoa esinein, kuvin ja tekstein.

Makkolan museotila

Mannerheim-risti ritari, kapteeni Lauri Törnin ja tulevan Tasavallan presidentti Mauno Koiviston majapaikka syksyllä 1944.